Kompetenssikartoitus sitouttaa henkilöstöä

Miksi kompetenssikartoituksia siis pitäisi tehdä? Ne auttavat jäsentelemään organisaation rooleja ja tarvittavia ydinkompetensseja, sekä löytämään henkilöstön vahvuudet ja potentiaalit.

StaffPoint-konsernin henkilöstöpäällikkö Sanna Lassander kertoo, että henkilöstön kehittämisen näkökulmasta yksi kompetenssikartoitusten suurin positiivinen vaikutus on se, että niiden kautta päästään keskustelemaan luontevasti vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Ne auttavat miettimään urapolkuja yrityksen sisällä ja sitouttavat henkilöstöä sitä kautta: kompetenssikartoitukset takaavat parhaiden tekijöiden pysymisen talossa pidempään. Kykyjen kartoittaminen voi avata myös uusia mahdollisuuksia urakehitykselle.

”Kompetenssikartoitukset auttavat siihenkin, että ihmiset oppivat tuntemaan itsensä paremmin ja sisäistävät, mitkä asiat ja ominaisuudet ovat tärkeitä omassa työssä ja mitä taitoja pitäisi vielä kehittää”, Lassander selventää.

Kohdennettua kehitystä

Kompetenssikartoituksia pystytään toteuttamaan erilaisin menetelmin. Esimerkiksi isossa yhtiössä kompetenssikartoitus voi olla osa Talent Management -prosessia, jonka tarkoitus on tunnistaa potentiaalit ja sitouttaa avainhenkilöt.

”Kehityskeskustelut ovat prosessin jälkeen usein syvällisempiä ja arvioinnit auttavat tavoitteiden ja erilaisten urapolkujen suunnittelussa. Roolijaon myötä on selkeämpää, mitä keneltäkin odotetaan ja vahvuuksia voidaan käyttää organisaatiossa hyödyksi. Lisäksi ihmisille pystytään helpommin tarjoamaan oikeanlaisia haasteita.”

Lyhyesti ilmaistuna Lassanderin mielestä kompetenssikartoituksen avulla voidaan fokusoida henkilöstön kehittämistä.

”Henkilöstön kehittäminen on systemaattisempaa. Vahvuuksia opitaan keskittämään tärkeisiin asioihin ja sitä kehitystä henkilökohtaistetaan. Toisin sanottuna, henkilöarvioinnin avulla voidaan kohdentaa kehitystä, mistä on organisaatiolle varmasti aina hyötyä.”